perjantai 11. syyskuuta 2015

syksyisiä kohtaamisia


Torit ja kauppahallit ovat mielenkiintoisia paikkoja, missä puolella  Suomea tai maailmaa liikkuukin.
Värejä, tuoksuja, makuja. Tuttua ja itselle uutta.
Paikallista murretta puhuvia ihmisiä ja turisteja, persoonallisia kauppiaita.
Kielitaitokin karttuu, jos niin haluaa. Kotikaupungissa on helppo alkaa juttu tuotteita katselevan matkailijan kanssa ja vieraalla kielialueella voi painaa mieleensä vaikka kummallisten näköisten kalojen nimiä, nimiä joihin saattaa törmätä ravintolan ruokalistalla. 
Ihminen kohtaa toisen ihmisen.
Minkälaisia kokemuksia teillä muilla?








8 kommenttia:

  1. Yritämme aina matkoilla käydä torilla ja kauppahallissa...niin kotimaassa, kuin muuallakin..:)

    VastaaPoista
  2. Mitä värien ilotulitusta, nuo juureksetkin, noin kauniita!
    Tykkään kuunnella murteita. Yritän hakeutua vanhempien ihmisten puheille, kuulakseni aitoa murretta. Olin aikoinaan Turussa opiskelemassa ja piilotin siellä aika paljon tätä Karjalan murretta. Nyt sitten ihmettelen että miksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat kaikki porkkanoita. Myyjän mukaan kauan, kauan sitten oli kuningas, joka ei halunnut syödä samanvärisiä porkkanoita kuin alamaisensa. silloin ne oli noita melkein violetteja, ja niin niitä jalostettiin eri värejä :)
      Onneksi viimevuosina on tultu suvaitsevammiksi murteita kohtaan- minä olen jo omani, harmi kyllä,unohtanut. Kotipaikalla käydessäni yritän sitä kuulla ja aina hymy tulee suupieleen.

      Poista
  3. Upean herkulliset kuvat!! Ensimmäiseksi tulee mieleen Kreetan ajalta paikallinen keskiviikkotori.
    Sitä kälätystä, huitomista ja huutoa! :) Ja mitä vihanneksia!! Auringossa kaikki kypsyneet mehukkaiksi ja kypsiksi. Minulla on ikävä monia niistä lajikkeista, mitä ei Suomesta edes saa.
    Minäkin rakastan Suomen murteita!Ne ovat valtava rikkaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mirjam-Matilda :)
      Voin kuvitella, että jos on päivittäin saanut nauttia auringossa kypsyneistä, niin niitä todella kaipaa.... Onneksi meillä on nämä marjat.

      Poista
  4. Mä olen kerran saanut postitse paketillisen tuollaisia hilpeän värisiä porkkanoita. Voi että se oli hauskaa!

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa