Onko vanhanaikaisten ovien ja porttien takana vanhanaikainen tunnelma ja uudenaikaisten takana uudenaikainen. Elämmekö samassa kaupungissa ja kuitenkin kuin eri kaupungissa. Olisin voinut liittää kuvasarjaan myös aivan erilaisia ovia: 'tavallisia', kuluneita, yksinkertaisia, monimutkaisia, lukittuja, avoimia, helposti aukeavia, lujasti lukittuja, luokseen kutsuvia, torjuvia...
Kaikien takana oma pienoismaailma.
Niin,ovi on se hienoinen raja ulkoisen maailman ja kodin, eli oman henkilökohtaisen maailman välillä.Joskus ovi on ihanaa avata,lähteä ja taas palata ja sulkeutua sen taa.Joskus avaat sen ja jätät taaksesi, et palaa.Joskus ovesta lähtee toinen,ja sinä jäät.Ovet ovat kiehtovia!
VastaaPoistaTotta.
PoistaOvet, portit ja ikkunat - herättävät mielikuvituksen. Niitä voisi kuvatakin loputtomiin :)