lauantai 9. tammikuuta 2016

klassikoitako


Jos olen aina mielelläni sukeltanut brittiläisiin menneen ajan tunnelmiin,
niin on kausia, jolloin vanhat venäläiset klassikot ovat kiinnostaneet eniten.
Taidanpa tänään kirjastossa katsella tarkemmin vaikka T-kirjaimella alkavien kirjailijoiden hyllyä.
Suosikkejani ovat kirjat, joiden ensimmäisellä sivulla esitellään listalla henkilöhahmot kaikkine lempinimineen
 - siihen voi sitten aina tarvittaessa(lue usein) palata.
Olisi mukava kuulla teidän muidenkin kokemuksia!


6 kommenttia:

  1. Hauska, juuri käyn lukemani kirjan etusivuilla alvariinsa tarkastamassa, että kukas tämä henkilö nyt olikaan :) Luin, nyt ajatellen hyvin nuorena isäni laajasta kirjastosta venäläisiä teoksia paljonkin, ja ihastuin kuvauksiin ihmisistä maaseudun huviloillaan,kuisteja ja patioita...nyt mietiskelen, ymmärsinkö kuitenkaan lukemaani oikeasti silloin, jotain Nabokoviakin...olet taas vanginnut aiheen hyvin kuviisi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Minäkin luin noita kirjoja melko nuorena, siksi täytyykin kokeilla miltä ne nyt tuntuvat :)

      Poista
  2. Venäläiset klassikot ovat mulle sellaisia talven pelastajia, sopivat hienosti tähän aikaan lukea kun tuli humisee uunissa. Ja onneksi niitä tosiaan on hyvin saatavilla ja niissä myös lukemista riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... kun tuli humisee uunissa... mikä voisi paremmin sopia tunnelmaan!

      Poista
  3. Minä taas olen aina vähän vierastanut tiiliskiven paksuisia klassikoita ja tuntenut siitä huonoa omaatuntoa. Rakastan kylläkin Tsehovia! Suurimpien lukuelämysten joukkoon lukeutuvat Solzenitsynin Syöpäosasto ja Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy vain olla riittävän vanhaa painosta, että se on sidottu useammaksi osaksi :) Minäkin vierastan tätä nykyistä tapaa tehdä yksi kirja, jossa voi olla lähemmäksi tai ylikin tuhat sivua !

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa