lauantai 30. tammikuuta 2016

kuppi teetä vai sittenkin jotain muuta




rauhallista tunnelmaa,
valmiiksi saatu syntymäpäivälahja
ja vanha villapaita,
joka sopisi nyt alkuperäisen omistajan esikoiselle.

Taistelu flunssaa vastaan alkanut,
 äänikin on muuttunut tuntemattoman ääneksi.
Yksin (lue hiljaisuudessa)
vietetty viikonloppu toivottavasti auttaa.

12 kommenttia:

  1. Hiljaisuus ja kuppi teeetä varmasti auttaa.:)

    VastaaPoista
  2. Minäkin nauttisin ensimmäisen kuvasi tee-hetkestä.Siinä on useampikin pienen onnellisen hetken avain nähtävillä <3 Kauniin väriset lapaset ja ihana vanha villapaita.
    Inkivääriä ja hunajaa kannattaa juoda äänen painumiseen.
    Toivotaan, että voitat taiston!
    Hiljaista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Inkivääriä ei minulla ole, mutta hunaja lusikaalisen taidankin mennä ottamaan.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  3. Nujerrat flunssan levolla ja hunajateellä. Onneksi lapset on valmiit, eihän flunssan sinnitellessä päälle jaksaisi kutoakaan. Omaehtoinen yksinäisyys ja hiljaisolo on nautittavaa.
    Tervehdyttävää viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sanoistasi!
      Levon merkeissä hyvin sujuu. Onneksi olin lainannut etukäteen kirjastosta pinon kirjoja ja elokuvia :)

      Poista
  4. Tee ja hunaja ainakin helpottaa oloa. Ääntä ei kannata käyttää, ei edes kuiskia. Toivotaan, että saat flunssasta yliotteen.
    Kaunis teekuppi ja kivat lapaset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa!
      Leppoisasti se sujuu viikonloppu näinkin :)

      Poista
  5. Oi mikä herkkukuva, nam! Ja nuo tumput, mahtavat! Voimaa taudin selättämiseen! Kaunista alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu!
      Voimat ovat jo palanneet, äänikin osittain :)
      Kaunista viikkoa sinullekin!

      Poista
  6. Toivottavasti voit jo paremmin (minäkin olin ehdottamassa tuoretta inkivääriä), nyt on monenlaista tautia taas liikkellä. Kirjat ja leffat ovat onneksi hyvä lohtu kaikkeen potemiseen, onneksi on kirjasto! (Meillä käy jopa kirjastoauto, vaikkei kirjastoon ole pitkä matka, suunnaton onni tuo.) Jäin ihailemaan noita käsitöitä, olet taitava. Terveisiä, ihan kirjaimellisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset!
      Luin tosiaan muutaman kirjan ja katselin useamman elokuvan. Lopuksi vielä kuvauksen, miten elokuvan kulissi-Pariisi oli tehty Prahan lähistöllä olevalle pellolle. Iso aukio korkeine kerrostaloineen, kulmakuppiloineen jne. Kun sitten kävin pienellä kävelyllä ulkona tuntui aika omituiselta - ovatko nuo lähitalommekin vain kulisseja, valetodellisuutta. Piti hieman pidentää kävelyä, että palasin oikeaan todellisuuden tunteeseen.

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa