maanantai 16. marraskuuta 2015

jokavuotinen ilonaihe



Minä, joka en pidä suurista ihmisjoukoista, vaan hakeudun mieluiten rauhallisiin ja pieniin paikkoihin, nautin kuitenkin kovasti näistä kädentaitomessuista, joissa on hirveästi väkeä.
Tänä vuonna jo perjantaina.
On vain niin ilo nähdä taitavia, innostuneita tekijöitä ja heidän uusia töitään. 
Värejä, muotoja, tuoksuja. Materiaaleja ja valmiita töitä.
Ja yleisönä käsillä tekemistä rakastavia:
 Yksin kulkevia, kuten minä, ystävän kanssa, äitejä ja 'samannäköisiä' tyttäriä, nuoria perheitä, opiskelijoita, keski-ikäisiä, vanhoja ihmisiä, joissa edelleen näkyy itse tekemisen into...
Sieltä palaa aina väsyneenä, mutta innostuneena!

6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Tänä vuonna tekijä ei ollut ehtinyt valmistaa enkeleitä.
      Todella tunnelmallinen pieni osasto :)

      Poista
  2. Voi ihanuuksien ihanuutta! Noita vahakymttilöitä olisin varmasti hankkinut, niistä tulee niin ihana tuoksu! Kreikassakin kirkoista olisi tenhyt mieli aina ottaa kotiinkin nippu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niiden tuoksu on ihana.
      Kerran, toistakymmentä vuotta sitten Ranskassa, onnistuin ostamaan myyjäisistä jouluna täydellisen pöytäkranssin. Kranssi oli tehty tuoksuvasta kuusesta ( jokin norjalainen laji muistaakseni) ja koristeena oli neljä isoa mehiläisvahakynttilää ja ruusunnuppuja. Tuoksut olivat luonnollisia, eli ei liian voimakkaita.

      Poista
  3. Niiskutan, olisin niin tahtonut tuonne! Liian pitkä matka, liian vähän vapaata. Ihania lankoja kuvissa, sormet syyhyää hypistelemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kyllä tulemaan joskus tulevilla kerroilla :)

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa