sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

välivaihe tai kauneinta mahdollista ja katsetta tulevaan







Takana touhukas viikko, jossa oli iloa tuomassa kaksi pientä poikaa.
Pienten elämässä on niin paljon tapahtumia, jotka tapahtuvat ensimmäistä kertaa.
Ja tutut kävelyreititkin muuttuvat mielenkiintoisiksi, 
kun pitää tutkia kuinka paljon tästä rännistä tippuu vesipisaroita, entä seuraavasta jne. 
Paljon hienoja asioita sisältyy tuttuihin paikkoihin, 
kun vain kulkee pienten askelten tahtiin ja pysähtyy katsomaan. 

Nyt on pienet sormenjäljet pyyhitty ja hieman levättykin,
mieli alkaa siirtyä eteenpäin.
Silmät huomaavat jo ennakkoja tulevasta.

Kuitenkin tänään on hyvä olla juuri tässä. 
Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta lämmittäen, 
tuuli on jossain muualla ja pieni pakkanen raikastaa. 
Joku tyyppikin tuossa nauttii auringosta talviunen päätyttyä ;)

10 kommenttia:

  1. Pienten kulkijoiden maailma on liikuttavan ihmeellinen, täynnään hetkiin tarttumista ja tutkimista! Siinä on jotakin maagista, mistä toivoisi meidän isojen kulkijoidenkin pitävän myös kiinni - moni vain tuntuu kadottavan tuon taidon arjen kiihkeässä oravanpyörässä.

    Aurinkoa ja pieniä ihmeitä maaliskuuhusi Seija♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuo hetkeen tarttuminen ja pienestä, jokapäiväisestä asioista ilon löytäminen muistuu aina mieleen lasten kanssa touhutessa.
      Samoja toivotuksia sinulle Hannah❤

      Poista
  2. Suloinen kuva taaperoista! Noita pieniä sormenjälkä ei aina oikein raaski heti pois pyyhkiä :)
    Tänään on tosiaan aurinko hellinyt ja siitä myös nautittu, kuten tuo kivikasvokin !:)

    Mukavaa maaliskuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa!
      Nyt nautitaan auringosta ja valosta :)

      Poista
  3. Ylin kuva on niin hellyyttävä!
    Lasten uteliasuus maailmaan on parasta, voi kun me aikuisetkin onnistuisimme säilyttämään, edes pienen osan siitä.
    Monesti miettii näin jälkeenpäin sitä, kun lapsi oli pieni, niin lähes aina oli kiire. Useinkaan ei malttanut kyykkiä mukana ihmettelemässä vaikkapa hitaasti matavaa etanaa.
    Se taitaa olla yksi syy, miksi ne lapsenlapset ovat kultaa :)
    Tuo alin tyyppi on selvästi aurinkoa vailla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se pieni utelias lapsi meidän sisällämme on edelleen, kunhan vain muistamme antaa sille mahdollisuuden tulla esiin ;)
      Tuo tyyppi taitaa kohta päästä sukeltamaan
      :)

      Poista
  4. Voi herttileeri, kuinka suloinen tuo eka kuva! <3
    Tuossa männynnäreessä on ihailtavaa sisua! :)
    Ja tyypillä niin raukean nautiskeleva ilme auringossa. Näen jo kyllä myös sen ilmeen, kun jää sulaa alta ja humpsahtaa kylmään veteen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni rauhallinen aamuhetki autoja tarkkaillen, oman kodin ikkunasta ei näy näin paljon autoja (onneksi).
      Jäätä pitkin kävellessä saa tuttuun maisemaan erilaisen näkökulman :)

      Poista
  5. Ihana kuva tuo ensimmäinen♥
    Pienet askeleet tekevät meille isoille, välillä hyvää...huomaamme aivan uusia asioita...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannele!
      Kohta sitä teilläkin ;)

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa