keskiviikko 3. tammikuuta 2018



On aikoja, jolloin kaikki muu jää
ja niin on oikein. 
Ennen nautin joulun välipäivien rauhasta suunnattomasti,
nyt rauha alkaa vasta nyt. 



Nämä maisemat eivät kuulu tähän hetkeen,
mutta yritän niiden avulla tavoittaa tunnelman. 

Älkää ymmärtäkö,
 etten nauttinut joulunajan vilinästä ja vilskeestä,
kyllä kovastikin,
mutta sydämeni kaipaa rauha
ja käteni kynää ja pensseliä. 

Toivorikasta uutta vuotta kaikille blogiystävilleni 
ja tänne piipahtaneille!

10 kommenttia:

  1. Kauniit tunnelmakuvat❤
    Joulunaika oli meilläkin vilskettä vilinää, mutta hyvällä tavalla.
    Ehkä herkin hetki oli, kun pikkuneiti 5v lauloi joulupukille We're walking in the air...

    Ihanaa alkanutta vuotta myös Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin lumiukkotarina oli suosiossa. Kolmevuotiaalle uusi kirjaversio piti lukea joka päivä ja usein monestikin. Hän osasi sen itsekin melkein ulkoa. Sivu, jossa taika tapahtui eli lumiukko muuttui eläväksi, oli niin jännittävä, että kasvot piti joka kerta peittää käsiin.

      Poista
    2. Eläydyin niin pienen kolmevuotiaan jännitykseen, että ihan liikutuin.<3

      Poista
    3. Ja Sirpan kohdalla tuo kaunis laulu heleällä lapsen äänellä laulettuna olisi ollut pelkkää joulukyyneltä.:)

      Poista
  2. Voi nauti Seija rauhasta, kynistä ja pensseleistä nyt, kun siihen on taas mahdollisuus! :) <3
    Kiitos ja kaikkea mahdollista ihanaa ja mieleenpainuvaa uuteen vuoteesi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mirjam-Matilda!
      Nautitaan ❤️

      Poista
  3. Ihanat kuvat, niin kauniita ja tunnelmallisia♥ Oikein mukavaa ja antoisaa alkanutta vuotta sinne:)

    VastaaPoista
  4. Tosiasia se on, että kaikella on aikansa. Eikö vaan nyt olekin ihanaa jouluisen meiningin jälkeen keskittyä vain ommiin juttuihinsa.
    Minä myös kaipaan "omaa aikaa" silloin tällöin ja ehkä rehellinen ollessani, vanhemmiten aina vaan enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se!
      Nyt taas toisaalla...
      Tuon oman ajan lisääntyneen tarpeen olen myös huomannut. Esim. lasteni ollessa pieniä en sitä kaivannut :)

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa