sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

suurta ja pientä


Istuin päivällä auringon lämmittämällä laiturilla ja yritin kuunnella kumisiko jää jo 
- en kuullut.
Päivä oli ollut aivan tyyni, mutta siinä istuessani tuuli nousi. 
Voimakkaat puuskat kulkivat yli jäisen sileän pinnan
 ja sitten kuulin - kumisevan tuulen äänen!

Illalla, kuten niin monesti, tuuli taas rauhoittui.

6 kommenttia:

  1. On näköjään muualla Suomessa vielä kohtalaisen talvinen kevätsää.
    Mutta, eiköhän se jää sinullekin kohta kumise.:)
    Hyvin kaunis tuo "partasuti".Ihana esimerkki taas ruohonjuuritason kauneudesta. <3 Mukavaa sunnuntain jatkoa Seija!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sateisissa merkeissä sunnuntaita on täällä vietetty, mutta sadetta on jo vähän kaivattukin.
      Tuolta ruohonjuuritasolta löytyy aina kauneutta, kun vain huomaa katsoa :)

      Poista
  2. Kauniit värit upeissa kuvissasi!

    VastaaPoista
  3. Kevään tuloa on mukavaa seurata. Sitten kun alkaa tapahtua, niin tapahtuukin nopeaan.
    Molemmissa kuvissasi ihastelen värejä.

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa