kevättalvea

Vielä pitää odottaa

***

niin ja muistaa se mistä äitikin aina varotti

***

Mukavaa viikkoa kaikille ja 

 nautitaan valosta ja lämmöstä ☺️

missähän sitä taas ollaan

Aurinkoinen raikas talvisää

on hellinyt minua

tämänkertaisella vierailullani.

Aina voi tutustakin

kaupungista  löytää jotain uutta,

joskus maanrajasta,  joskus korkeammalta.

Ja mukavaa on aina tavata vanhoja  tuttuja näkymiä. 

Suolla

Suolla kaikki aistit ovat herkimmillän. 

Aurinkokin löysi meidät,  pitkospuilla ja neulaspoluilla kulkijat. 

vuodenaikoja taaksepäin

Joskus kun joku vuodenaika jää väliin niin mikäettei sen voisi palauttaa

ehkä hieman kevennettynä versiona. 

Tänä talvena ei lunta kotiseudullani ollut muutamaa senttiä enempää. 

Voisihan talvea ehkä kokea näinkin, 

parin viikon pika-annoksena. 

Tässä vasta ensitunnelmia. 

Tiedän, tiedän oikeastaan tämä on pohjoisemman Suomen kevättä,

mutta näin etelä-suomalaiselle lumi tarkoittaa talvea. 

kirkkaus

Aurinko, ihana pakkanen, sininen taivas, sädehtivän valkoinen lumi. 

Kaivoin siis uudet aurinkolasit esiin 

Ne on isot! 

Sellaiset, joita käytin 70-luvulla ja joista olin iloinen päästessäni eroon. 

Mutta nyt:

Isot lasit => ei vuolaana vuotavia silmiä, 

ja poskipäätkin ehkä kykenevät pysymään muun ihon kanssa saman värisinä. 

Tietenkin edelleen pienet kasvoni hukkuvat niihin,

mutta mitäs siitä!

talvessa vihdoin

Eilen pyrytti koko päivän ja 

nyt maisema on paksun puuterilumikerroksen peittämä. 

Kaatuakin meinasin,

räpistelin hetken kuin lintu,

mutta samalla päätin,

että en kyllä kaadu,

koska nilkka on vielä hieman kipeä edellisestä kaatumisesta.

Enkä kaatunut!

Leikkiä olen saanut

sydämeni kyllyydestä :)

Kaunista helmikuuta kaikille!

Taikalatikko, Oulu osa III

Olen ihaillut jo kauan Rut Brykin töitä ja se etten päässyt Espoon kesänäyttelyyn suretti kovasti. 

Niinpä hihkaisin junassa ääneen,kun huomasin, 

että tuo sama näyttely oli juuri avautumassa Oulussa. 

Ja näyttely ylitti vielä odotukseni, jos mahdollista! 

Nyt kahden peräkkäisen päivän museovierailun jälkeen olen täynnä kauneutta. 

Työt vaikuttavat monella tavoin, esim värit ovat niin syvät ja täyteläiset. 

Saakohan millään muulla tekniikalla aikaan tuollaista hehkua.  

Ja sitten vuosien kuluessa hänen työtapansa muuttuu, värit vähenevät ja graafiset  

ja arkkitehtooniset elementit lisääntyvät. 

nuoruuden rakastettuni, Oulu osa II

Ihastuin taas nuoruuden 'rakastettuuni' Ainolan puistoon. 

Yllätyksekseni kesäkahvila Kiikku, mielikahvilani täällä, oli auki vielä viikonlopulla. 

Kotiutuakseni tarvitsen kirjaston, kuten edellisessä postauksessa kerroin, 

mutta kyllä heti toiseksi tulee monitahoinen puisto, 

joskus jopa ennen tuota edellä mainittua. 

hyvä olo, Oulu osa I

Riippumatta paikkakunnasta tai sen koosta, kotoinen olo tulee viimeistään kun menee kirjastoon.

Siellä kohtaa vanhoja tuttuja ja löytää uusia mielenkiinnon kohteita.

Tai sitten vain voi istua ja lukea, mietiskellä - tai vain olla. 

(ylimmäisen kuvan maalaus: Tauno Ohenoja: Huhtikuu)

Oulun pakolliset

Rakastan kauppahalleja, yritän käydä niissä matkoilla ollessani ja tietenkin kotikaupungissani. Tutuissa halleissa on yleensä tuotteet, joita tulee ostettua miltei joka kerta. Joihinkin liittyy hyviä muistoja ja jotkut ovat vain muuten hyviä. Toisia taas vaan ihaillaan.