Katsoin hetken menneisyyteen,
iloisiin ja surullisiin muistoihin, elämään.
Unohtuneisiin, mutta kuitenkin sisälläni oleviin kuviin ja tunteisiin.
-Näin voi käydä kun siivousinto iskee
ja kaapin perältä löytyy unohtunut laatikollinen muistoja
kirjeitä, päiväkirja, esineitä.
Osan säilytin aarteinani, mutta osa oli menettänyt merkityksensä.
Kauniit, viattomat silmät kummallakin.:)
VastaaPoistaMuistolaatikoiden läpikäynti on aina mielenkiintoista.
Naurattaa,itkettää ja joitakin juttuja ei edes muista enää...
Varsinkin nuoruuden päiväkirjat ovat ihania matkoja omiin,vähän raakileisiin tuntoihin.
Noiden laatikoiden läpikäynti joskus kestää ....
PoistaSuloiset nappisilmät!
VastaaPoistaOnneksi on muistoja, on ne sitten ikäviä tai rakkaita...
Silmät, varsinkin lasten silmät, ovat aina koskettavat. Katse joka ei käänny pois, vaikka vuorovaikutustilanne kestääkin.
PoistaKauniit silmät!
VastaaPoistaIlman muistoja oltaisiin alastomia.
VastaaPoistaEi ole vierasta mullekaan, että siivouksen jossain aviheessa unohtuu johonkin muistoon, jonka sysää mieleen just joku esine, postikortti tai ...
Yleensä ajattelen asioita tässä ja nyt tai edessäpäin ehkä vastaan tulevia, mutta yllättäen voi käydä noin kuin sanoit.
Poista