On aikoja, jolloin kaikki muu jää
ja niin on oikein.
Ennen nautin joulun välipäivien rauhasta suunnattomasti,
nyt rauha alkaa vasta nyt.
Nämä maisemat eivät kuulu tähän hetkeen,
mutta yritän niiden avulla tavoittaa tunnelman.
Älkää ymmärtäkö,
etten nauttinut joulunajan vilinästä ja vilskeestä,
kyllä kovastikin,
mutta sydämeni kaipaa rauha
ja käteni kynää ja pensseliä.
Toivorikasta uutta vuotta kaikille blogiystävilleni
ja tänne piipahtaneille!
Kauniit tunnelmakuvat❤
VastaaPoistaJoulunaika oli meilläkin vilskettä vilinää, mutta hyvällä tavalla.
Ehkä herkin hetki oli, kun pikkuneiti 5v lauloi joulupukille We're walking in the air...
Ihanaa alkanutta vuotta myös Sinulle!
Meilläkin lumiukkotarina oli suosiossa. Kolmevuotiaalle uusi kirjaversio piti lukea joka päivä ja usein monestikin. Hän osasi sen itsekin melkein ulkoa. Sivu, jossa taika tapahtui eli lumiukko muuttui eläväksi, oli niin jännittävä, että kasvot piti joka kerta peittää käsiin.
PoistaEläydyin niin pienen kolmevuotiaan jännitykseen, että ihan liikutuin.<3
PoistaJa Sirpan kohdalla tuo kaunis laulu heleällä lapsen äänellä laulettuna olisi ollut pelkkää joulukyyneltä.:)
PoistaVoi nauti Seija rauhasta, kynistä ja pensseleistä nyt, kun siihen on taas mahdollisuus! :) <3
VastaaPoistaKiitos ja kaikkea mahdollista ihanaa ja mieleenpainuvaa uuteen vuoteesi! <3
Kiitos Mirjam-Matilda!
PoistaNautitaan ❤️
Ihanat kuvat, niin kauniita ja tunnelmallisia♥ Oikein mukavaa ja antoisaa alkanutta vuotta sinne:)
VastaaPoistaKiitos! Samoin sinulle :)
PoistaTosiasia se on, että kaikella on aikansa. Eikö vaan nyt olekin ihanaa jouluisen meiningin jälkeen keskittyä vain ommiin juttuihinsa.
VastaaPoistaMinä myös kaipaan "omaa aikaa" silloin tällöin ja ehkä rehellinen ollessani, vanhemmiten aina vaan enemmän.
Oli se!
PoistaNyt taas toisaalla...
Tuon oman ajan lisääntyneen tarpeen olen myös huomannut. Esim. lasteni ollessa pieniä en sitä kaivannut :)